lauantai 8. heinäkuuta 2017

Pihalla, koska on kesä






Olen koittanut olla ulkona, kun kerrankin voi. Kun sää kylmenee, tulen viettämään monta kuukautta sisällä. Kuulemma pakkasellakin voi ulkoilla, kun pukeutuu tarpeeksi lämpimästi. No, vielä en ole onnistunut siinä, tarpeeksi lämpimästi pukeutumisessa. Nautin siis nyt, kun ei ole pakko pukeutua (paitsi sen verran, etteivät naapurit ilmoita mihinkään siveettömästä käytöksestä.) 

Kauniit päivät aiheuttavat sen, että minulla jää kaikki muu tekemättä. Siis ihan kaikki. En saa siivottua. En saa tehtyä ruokaa. (Ellei grillaamista lasketa.) En saa blogattua, nämäkin kuvat ovat kesäkuulta, ja nyt vasta sain laitettua tänne. 

Mutta eihän se haittaa! Paljoa tärkeämpää on lukea kirjaa ja viedä lapsia uimaan ja jäätelölle. Siivota ehtii syksymmälläkin, sitten kun on siellä sisällä. (No olen minä jotain saanut tehtyä, eli tänäkin vuonna olen lopultakin pessyt ikkunat. Päätin, että joka päivä pesen yhden, niin ei tule niin iso urakka. Illalla sitten yhdeksän aikaan olen pessyt niitä. Mutta onpahan tehty.) 

Kesällä on kiva syödä ulkona, koska se on erilaista kuin tavallisesti. Paljon isotöisempäähän se on, kun pitää kantaa astiat ja ketsupit ja maidot ensin pihalle, ja sitten kesken ruuan pitää hakea veitsiä ja salaattikastiketta ja muita unohtuneita sisältä, ja lopuksi kantaa vielä kaikki takaisin. Mutta kyllä ruoka maistuu ulkona paremmalta. 

Ja muuten, olen minä jotain tehnyt oikein paljon ja kunnolla. Nimittäin tankannut aurinkoa varastoon, niin ettei se ennen syyskuun loppua pääse vajumaan mielentilastani. Siitäpä se alkaakin sitten seuraavan kesän odottelu. 




4 kommenttia:

  1. Sinä osaat kyllä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen! Todellakin kannattaa olla ulkona nyt, kun aurinkoa on. Talvella ehtii sitten sisätiloja tuijotella!

    No, itse en kyllä sitten ole osannut toteuttaa tuota ajatusta, vaikka pidänkin sitä tärkeänä ja just oikeanlaisena. Kököttelen aika tavalla sisällä vaan. En oikeasti keksi, mitä voisin pihalle edes tehdä, koska en harrasta ollenkaan puutarhan laittamista, enkä myöskään grillaamista (meillä miesväki hoitaa sen puolen). Grillaamattomuuteni johtuu ennen kaikkea siitä, että en ole keksinyt yhtään ainutta vegaanista asiaa, mitä voisi grillata... (maisseja toki voisi, mutta en niin isosti niistä välitä) Meillä ei edes ole muuta kuin pieni pallogrilli vaan. Pöytäryhmä olisi, mutta se on tällä hetkellä kasattu pois... me ei vaan oikein osata siinä istuskella. Ja tuo keittiövehkeiden ja ruokien ees taas kuskaaminen ei kiehdo mua ollenkaan!

    Minä olen skipannut ikkunoiden pesun, en ole saanut siihen hommaan tartuttua ollenkaan tänä vuonna!! Ehkä sitten, kun lomani on elokuussa... Jotenkin sekin, kun olen koko kesän töissä, vie kesästä parhaan terän. En oikein osaa nauttia siitä ollenkaan! Osasyy on toki myös säätilalla, joka ei ole ollut kovin häävi tänä vuonna.

    Ihanaa kesän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihalla voi lukea! Se on ihan parasta. Etsin parhaan paikan, otan lasillisen kivennäisvettä ja luen.

      Kukkapenkit ovat kitkemättä (ei niitä enää kannata kitkeä, rikkaruohoja on enemmän kuin kukkia - oikeasti), sitäpaitsi se on tylsää. Otan koko kukkapenkin pois, kun tai jos jaksan.

      Meilläkin on pallogrilli, halvin mahdollinen (melkein ostettiin kalliimpi, mutta ei sittenkään), ja ehdottomasti hiiligrilli.

      Huomenna on kuulemma myös kaunis sää, ehkä siis käytän lapsia uimassa. Ja sitten taas luen. Välillä pitää käydä kirjastossakin.

      Ihanaa ja ja lämmintä kesää, ja erityisesti sitten kun sinunkin loma alkaa!

      Poista
    2. No juu, jos jotain ulkona teen, se on juurikin lukeminen. Lojun keinussa ja luen.

      Koitan tietoisesti kesällä pihalla olla vaan, lojua ja vaikka torkkua. Mua vaan jotenkin painaa se, että "pitäis" tehdä jotakin "järkevää"... kuten rapsuttaa puutarhaa - jota mulla ei siis edes ole. Eikä todennäköisesti koskaan myöskään tule. Meidän piha on painostavan suuri, mulle riittäis ihan pieni pläntti vaan, ilman sitä tunnetta, että sille pitää tehdä jotain ihmeellistä...

      Tavallaan koitan ottaa rennosti ja ajatella, että en todellakaan aio tehdä koskaan pihalle mitään, mutta silti se takaraivossa painaa huonona omanatuntona. Mutta eniten häiritsee kuitenkin se, että meillä on edelleen asioita talossa ja muissa rakennuksissa kesken: puuttuu sitä sun tätä nurkkalautaa ja otsalautaa, ja pitäis yksi seinä laittaa kokonaan uusiksi, pitäis maalata naulankannat piiloon ja kattokin pitäis talosta ja autotallistakin uusia... Mun on vaikea relata, jos on joku asia tekemättä loppuun! Niitä kun ei olis, eli siis olis tehty kaikki valmiiksi, ei olis varmaan mitään ongelmaa olla vaan ja lukea kirjaa kiikussa ihan rauhassa!

      Lämpimiä kesäpäiviä sinulle!

      Poista
    3. Mulla on ihan mahdoton lista kaikesta, mitä pitäisi tehdä. Mutta aika hyvin olen ollut stressaamatta niistä! Ehkä vähän pitäisi, niin saisi jotain aikaiseksikin..

      Eilen oli kahdet rippijuhlat, ja niiden jälkeen rupesin kotona miettimään, että meilläkin ehkä on kahden vuoden päästä. Niin, että tässä talossa en todellakaan halua niitä järjestää! Ihan niinkuin jollain keittiön kaapeilla olisi väliä rippijuhlissa, tai uunin värillä, mutta silti. Joko haluan toisen talon (ja haluan sen muistakin syistä), tai sitten täällä pitäisi tehdä tosi paljon kaikkea. Saa nähdä mitä tapahtuu. Vai tapahtuuko mitään.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!