maanantai 17. huhtikuuta 2017

Miten tukea koululaista

Huomenna töihin. Muutaman päivän vapaa oli hyvä, mutta töihinkin on kiva mennä. Olisi kivaa, jos oppilaistakin olisi kivaa tulla kouluun. Harmittavan monelta opiskelumotivaatio puuttuu. 

Innostus kouluasioihin lähtee kotoa. Toki koulu ja opettaja vaikuttavat, mutta kyllä kodeilla ja vanhemmilla on se pääasiallinen kasvatusvastuu. Koulu on tukena. 

The FamilyBoostin psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kirjoittivat seuraavan tekstin, jotta kaikki koululaiset jaksaisivat tehdä loppurutistuksen kevään koulutyölle. (Korostin niitä kohtia, mitkä itse koin tärkeimmiksi.)

Onko teillä vielä koululaisia? Pysykääpä siinä tapauksessa kuulolla, laitan pian arvonnan, jossa voit voittaa The FamilyBoostin VoimaBoosti - kurssin!


Miten tukea vanhempana pientä koululaista?


Koululaiseksi siirtyminen on iso muutos jokaiselle lapselle. Koululaisena lapsi muodostaa uudenlaisen identiteetin, kun ei enää olekaan päiväkotilainen tai esikoululainen. Opillisten taitojen lisäksi lapsen täytyy koulussa osata toimia itseohjautuvasti ja muita kunnioittaen ryhmässä sekä selviytyä kaverisuhteissa ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa. Ekaluokkalaiset ja sitä vanhemmatkin lapset ovat vielä pieniä ja tarvitsevat paljon aikuisten apua erilaisissa tilanteissa. Vanhempi voi tukea lapsen koulunkäyntiä monella tavalla.

Perusasiat kuntoon!

Voisi sanoa, että kaikista olennaisin yksittäinen asia, mitä vanhempi voi tehdä taatakseen lapsen sujuvan koulunkäynnin, on riittävästä unesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen. Uni on näistä kolmesta ehkä se kaikkein tärkein, eikä sen merkitystä voi vähätellä! Kun lapsi on riittävän levännyt, hänen saa parhaiten käyttöönsä opilliset taitonsa ja kaveritaitonsa. Väsyneenä pienetkin asiat ärsyttävät ja keskittyminen häiriintyy herkästi. Univaje vaikuttaa myös suoraan lapsen kykyyn oppia uutta.

Riittävän pitkien yöunien lisäksi pidä huolta siitä, että lapsen arjessa on reilusti aikaa levolle ja rentoutumiselle. Vaikka lapsi tykkäisi olla kavereiden kanssa ja harrastaa monenlaista, on tärkeää järjestää arkeen myös hetkiä, kun ollaan vain perheen parissa kotona. Vaikka sosiaaliset kontaktit ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä, harva lapsi rentoutuu kaveriseurassa sataprosenttisesti. Mikäli lapsi vaikuttaa stressaantuneelta ja väsyneeltä, on erityisen tärkeää rauhoittaa arkea. Silloin voi esimerkiksi jättää harrastuksen väliin ja pysytellä kotona. Mieti yhdessä lapsen kanssa, mikä häntä rentouttaa: kirjan lukeminen, sohvalla juttelu vanhemman kainalossa, hierontahetki? Lapsen ja vanhemman yhdessä viettämä kiireetön ja riidaton aika on parasta ravinnetta lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Mitä juuri te tykkäätte tehdä yhdessä?

Jotkut lapset muuttuvat levottomaksi hälyssä ja isossa ryhmässä siitä huolimatta, että ovat riittävän levänneitä. Jos lapsesi on tällainen, miettikää yhdessä opettajan ja mahdollisesti koulun muun henkilökunnan kanssa, mikä rauhoittaisi lasta ja miten hänen koulunkäyntinsä sujuisi levottomuudesta huolimatta mahdollisimman mukavasti. Muista, että toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä suojelee lasta: ole opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä!



Läksyrutiini ja oppiminen

Vaikka läksyistä huolehtiminen on lapsen vastuulla, tarvitsee moni pieni koululainen vanhemman apua muistaakseen tehdä läksyt ja pystyäkseen pitämään koulutarvikkeistaan huolta. Lapset ovat hyvin erilaisia siinä, miten paljon tarvitsevat vanhemman apua ja muistuttelua läksyjen tekemisessä. Muihin vertaileminen ei kannata, sillä se ei saa lasta tekemään läksyjä yhtään sen itsenäisemmin. Sen sijaan on tärkeää löytää juuri teidän perheessänne toimivat tavat tukea lapsen läksyrutiinia.

Suunnittele lapsen kanssa yhdessä, minkälainen läksyrutiini sopisi juuri teidän arkeenne! Kun luotte rutiinit kouluun liittyviin asioihin jo heti ekaluokalta lähtien, lapsi oppii pikkuhiljaa huolehtimaan asioista myös itsenäisesti. Mihin aikaan ja missä lapsi tekee läksyt ja minkälaista apua hän niiden tekemiseen mahdollisesti toivoo? Parhaiten läksyt sujuvat tavallisesti iltapäivällä tai alkuillasta, kun lapsi on hetken saanut hengähtää koulupäivän jälkeen ja syödä välipalaa. Sen sijaan illalla ja harrastusten jälkeen moni lapsi on liian väsynyt läksyjä tehdäkseen ja silloin läksyjen aloittaminenkin saattaa olla työn ja tuskan takana. Kun läksyjen tekemisestä tekee rutiinin, ei joka päivä tarvitse erikseen miettiä, milloin ne olisi hyvä tehdä; asia on ikään kuin jo päätetty etukäteen.

Muista, että eka- ja tokaluokkalaisen kannalta olennaista on löytää oppimisen ilo! Monen ekaluokkalaisen kohdalla sisäistä motivaatiota joutuu vielä haeskelemaan. Lasta saattaa kiinnostaa enemmänkin esimerkiksi legoleikit ja kännykkäpelit, kuin lukemaan oppiminen. Usein motivaatio kuitenkin lapsen kasvaessa löytyy pikkuhiljaa. Mikäli esimerkiksi lukeminen on lapselle todella vastenmielistä, yritä miettiä luovia ratkaisuja ja vältellä valtataisteluasetelmaa, jossa joudutte toistuvasti napit vastakkain. Tärkeintä on, että lapsi lukee edes jotakin, on se sitten maitopurkin etiketti tai kauppalista! Myös yhdessä lukeminen on aina suositeltavaa, sillä se kehittää lapsen kielellisiä taitoja monipuolisesti.

Takkuaako läksyjenteko hyvästä suunnitelmasta huolimatta tai syövätkö läksyt kohtuuttoman suuren palan illastanne? Silloin voi olla hyödyllistä olla yhteydessä opettajaan ja miettiä, onko lapsen oppimisessa tai keskittymiskyvyssä pulmia, joita olisi mahdollisesti hyvä selvittää tarkemmin.

Kaverisuhteet

Toimivat kaverisuhteet ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. Ole tietoinen lapsen kaveripiiristä koulussa. Kysele lapselta (ja tarvittaessa opettajalta), onko hänellä koulussa kavereita vai jääkö hän välitunnilla tai ryhmätöissä yksin. Voit esimerkiksi kysyä, mitä lapsi tykkää tehdä välitunnilla ja kenen kanssa hän leikkii. Voit myös kysellä, minkälainen ilmapiiri luokassa on. Miltä koulussa oleminen lapsesta tuntuu? Jos lapsi ei viihdy koulussa, on tärkeää selvittää miksi!

Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä opettajaan, jos kuulet, että koulussa on kiusaamista tai jos sinulle syntyy tunne, että lapsesi ei ole saanut koulussa kavereita. Hyvä ilmapiiri koulussa on koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien toimivan yhteistyön tulosta!

Sen lisäksi, että lapsen kaveriasioita selvittelee aikuisten kesken, voit myös jutella lapsen kanssa esimerkiksi siitä, mitä tehdä, jos joku kohtelee kurjalla tavalla koulussa tai jos joutuu usein riitoihin muiden kanssa. Lapsi voi harjoitella esimerkiksi sitä, että vetäytyy tilanteesta rauhoittamaan, pyytää ystävää apuun, soittaa vanhemmalle tai menee kertomaan opettajalle. Mikäli keksitte lapsen kanssa jonkin keinon, jota hän alkaa harjoitella, kerro siitä myös opettajalle!


Mitä jos koulunkäynti ei suju?

Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, kuten levottomuus, kaverisuhdevaikeudet tai tunteidensäätelypulmat, saattavat olla monimutkaisia ja vaatia rakentavaa yhteistyötä. Opettajan kanssa keskusteleminen on usein hyvä ensimmäinen askel lapsen auttamiseksi. Vältä vastakkainasettelua kodin ja koulun välillä! Tarvittaessa avuksi voi ottaa myös ulkopuolisia tahoja, kuten perheneuvolan.

On tärkeää, että vanhemmat ottavat lapsen koulunkäyntiin liittyvät pulmat vakavasti, mutta ovat lapsensa puolella. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, lohdutusta ja rakkautta! Sovi opettajan kanssa, tarvitseeko koulussa sattuneisiin asioihin enää palata kotona. Monesti riittää, että riidat ja muut konfliktitilanteet selvitetään koulussa. Koulupäivän jälkeen lapsi voi sitten keskittyä muihin asioihin. Riitoihin uudelleen palaaminen toistuvasti kotona on ongelmallista muutamasta syystä. Ensinnäkin mikäli riitoja käydään läpi päivittäin sekä koulussa että kotona, lapsen arki värittyy herkästi hyvin negatiiviseksi ja lapselle voi syntyä tunne, että hän ei onnistu missään tai ei ole riittävän hyvä. Sen sijaan, että yksittäisiä tilanteita käy läpi, voi lapsen kanssa silloin tällöin esimerkiksi jutella, millainen on hyvä kaveri tai miten kannattaa toimia, jos joku kohtelee ärsyttävällä tavalla. Toiseksi, lapsen aikakäsitys eroaa aikuisen aikakäsityksestä. Jos lapsi kertoo koulupäivän sujuneen hyvin, mutta Wilma-merkinnät antavat ymmärtää aivan muuta, ei kyse välttämättä ole lapsen valehtelusta. Lapsen päivässä on yksinkertaisesti saattanut tapahtua niin paljon muuta tuon tilanteen jälkeen, että se on jo mielessä jäänyt taka-alalle. Kolmanneksi voisi todeta, että riitojen selvitteleminen tunteja niiden tapahtumisen jälkeen on mahdotonta, sillä tunteita herättävissä tilanteissa muistimme ei aina toimi loogisesti ja kronologisesti. Lapsen saattaa olla mahdotonta palauttaa mieleensä luotettavalla tavalla, kuka teki mitä ja mitä sitten tapahtui.

Joskus, kun lapsella on ollut koulussa pulmaa, liittyi se sitten kaverisuhteisiin tai oppimiseen, saattaa lapsen käsitys koko koulunkäynnistä värittyä negatiiviseksi. Koska iso osa lapsen valveillaoloajasta kuluu koulussa, olisi tietysti hyvä, että lapsi voisi kokea koulunkäynnin edes välillä mielekkääksi. Harjoittele lapsen kanssa myönteisten asioiden löytämistä koulupäivistä! Ottakaa tavaksi listata ruokapöydässä tai nukkumaan mennessä kolme asiaa, jotka sinä päivänä olivat koulussa kivoja. Ehkä koulussa oli hyvää ruokaa, ehkä yhdellä välitunnilla oli kiva leikki, ehkä liikuntatunti sujui mukavasti? Näin opetat lapselle tehokkaasti, miten suunnata huomio myönteisiin asioihin!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!